Tällaisesta maaseutuasumisesta citymaalaiset unelmoivat
Kysyimme maaseutuasumisesta kiinnostuneilta helsinkiläisiltä, miten he haluaisivat asua, ja mitä he maaseutukodilta haluavat. Noin tuhat vastasi. Tällaisia ovat heidän monipaikkaisen asumisen unelmansa. Teimme kyselyn osana Päijänne-Leaderin kehittämishanketta, yhdessä Heinolan kaupungin kanssa. Saimme myös Kansan sivistysrahastolta pienen apurahan.
Kaupunkilaiset haluavat nyt muuttaa väljemmille seuduille luonnon keskelle. Osa porukasta haluaa kuitenkin pitää toisen jalan kaupungissa. Me kutsumme tätä monipaikkaista kasvavaa porukkaa citymaalaisiksi.
Halusimme tietää heistä enemmän. Kyselymme palvelee erityisesti maaseutua ja pikkukaupunkeja, jotka voivat auttaa citymaalaisuudesta haaveilevia toteuttamaan unelmansa.
KYSELY
KOHDERYHMÄ:
Helsinkiläiset, jotka ovat kiinnostuneita elämään sekä maaseudulla tai pikkukaupungissa että isossa kaupungissa
VASTAAJAT:
Citymaalaiset-Facebook-sivulla ja Citymaalaisten Instagram-profiilissa Facebook- ja Instagram-mainoksina niille jotka asuvat Helsingissä, kaikki sukupuolet ja kaikki ikäryhmät.
963 vastaajaa
739 valmista vastausta
77,65 % eli 747 oikeaa kohderyhmää — (haluavat asua sekä isossa kaupungissa että myös maaseudulla tai pikkukaupungissa)
Raportoimme nyt vastaukset niiden osalta, jotka haluavat asua sekä maaseudulla tai pikkukaupungissa että isossa kaupungissa.
KEITÄ VASTAAJAT OVAT?
- lähes 90 % naisia
- muissa tutkimuksissa on todettu että miehet kuitenkin ovat vähintään yhtä kiinnostuneita muuttamaan maaseudulle; oletamme että naiset korostuvat aineistossamme, sillä he etsivät miehiä aktiivisemmin uusia elämäntapoja ja myös vastaavat tällaisiin kyselyihin
- isolla osalla lemmikkejä ja kumppani
- moni asuu kerrostalossa kantakaupungissa ja on palkkatöissä
- 30–50-vuotiaat vastasivat eniten
TULOKSET
- Tyypillinen citymaalainen on Helsingin kantakaupungissa asuva nelikymppinen nainen, jolla on puoliso, lemmikkejä ja palkkatyö. Hän kaipaa osa-aikaisesti asumaan maalle luonnon rauhaan, lähelle järvenrantaa, vanhaan mutta hyväkuntoiseen taloon lähelle Helsinkiä. Kodin ei tarvitse olla iso.
Kuitenkin kaikenlaisille asumismuodoille löytyi omat kiinnostuneensa, myös esimerkiksi pienten kaupunkien kerros- ja rivitaloille. Pitää myös muistaa että kysyimme unelmista — ne ovat lähtökohta, ja todellisuudessa päädytään usein hyvinkin tyytyväisenä kompromissiin.
2. Osa on jo muuttamassa
Tämän kysymyksen vastauksen raportoimme niiden osalta, jotka asuvat nyt vain isossa kaupungissa. Heistä noin viidesosa piti todennäköisenä sitä, että asuu maaseudulla lähitulevaisuudessa, osittain tai kokonaan. Lähes 60 % piti maaseudulle muuttoa mahdollisena.
3. Vanha talo läheltä vettä, vaikka pienikin
Omakotitalo järven rannalla oli, kuten arvata saattoi, kyselyn suosikki. Mutta isolle osalle riittää jos uimapaikka on lähellä, ja meri tai jokikin kelpaa. Talon ei tarvitse olla iso. Vanha talo viehättää enemmän kuin uusi. Toisaalta erilaiset vanhat liikehuoneistot ja teollisuurakennukset, jotka on muutettu asunnoiksi, kiinnostavat kovasti. Vaikka nämä vaihtoehdot sopisivat melkein kaikille vastaajista, myös esimerkiksi rivitalo ja pieni piha pikkukaupungissa sopisi hyvin tai mahdollisesti yli puolelle vastaajista, ja kerrostalo pikkukaupungin keskustasta noin 40 prosentille.
Liike- ja teollisuusrakennusten uusiokäyttö on maaseudulle hyvä mahdollisuus. Kyselystä nousi myös esiin ekokylätrendi: sellaisessa asuminen sopisi hyvin tai mahdollisesti jopa noin 70% vastaajista.
Avovastauksia:
Joustavasti cityssä ja maaseudulla, mutta nyt kaupunkiasuminen vie kaikki rahat.
Mökki tai talo, jossa seinän kokoinen ikkuna, josta avautuu avara ja rakentamaton luontomaisema. En tarvitsisi paljon tilaa. Viihdyn pienessä.
Isossa kaupungissa taipuu kerrostaloon, mutta maalla haluaa sen oman rauhan.
En ole puutarhaa laittavaa tai taloa kunnostavaa sorttia, pikku takapiha tai parveke riittää.
Eri sukupolvien pihapiiri, pihattomainen kokonaisuus mutta modernisti toteutettuna — eri rakennuksia joissa eri toimintoja.
Mikä tahansa vaihtoehto, jossa ei yksin vastuuta rakennuksen kunnossapidosta, plus mahdollisuus olla vain osa vuotta.
Kaikki rakennukset sopii kunhan lämmitettävät neliöt jää alle 60.
Harrastukset kotiin (hevoset ja autot).
Jokin yhteisöasuminen, jossa olisi omat huoneet, mutta yhteinen keittiö. Olen asunut opiskelijasolussa nuorena ja jotain vastaavaaa olisi kiva, mutta se olisi talossa. En ole kätevä käsistäni, joten muiden pitäisi ymmärtää, etten osaa korjata, vaan joudun pyytämään apua.
Vanha mutta hyväkuntoinen maatilan päärakennus jossa tehty sopivasti remonttia jotta asuminen on kätevää modernien mukavuuksien suhteen, mutta silti yleisilme ja fiilis on perinteinen ja menneisyyttä arvostava. Pihapiirissä muutama ulkorakennus jossa tilaa projekteille ja muutamalle kanalle ja lampaalle. Peltoja viljelee joku muu. Puutarhalle ja kotitarpeiksi vihannesten kasvattamiselle tilaa. Järvi kävelymatkan päässä niin että rantasaunaan on kiva mennä.
4. Puolet kiinnostuneita muuttamaan mökin kodiksi
Jos mökkiläiset lasketaan monipaikkaisiksi, monipaikkaisia on paljon. Jopa puolet vastaajista sanoi mahdollisesti olevansa kiinnostunut muuttamaan mökin vakituiseksi asunnoksi.
5. Ei isoa remonttia
Valtaosa vastaajista haluaisi asua maaseudun rauhassa vanhassa talossa mutta ei kuitenkaan joutua juurikaan remontoimaan. Tähän yhtälöön tarvitaan uusia ratkaisuja — avaimet käteen -remontti?
Avovastauksia:
Vanha mutta hyväkuntoinen maatilan päärakennus jossa tehty sopivasti remonttia jotta asuminen on kätevää modernien mukavuuksien suhteen, mutta silti yleisilme ja fiilis on perinteinen ja menneisyyttä arvostava. Pihapiirissä muutama ulkorakennus jossa tilaa projekteille ja muutamalle kanalle ja lampaalle. Peltoja viljelee joku muu. Puutarhalle ja kotitarpeiksi vihannesten kasvattamiselle tilaa. Järvi kävelymatkan päässä niin että rantasaunaan on kiva mennä.
Ennen vuotta 1950 rakennettu omakotitalo, neliöitä >70. Isommat remontit tehty (putket, sähköt, lämmitys, katto). Oma tontti — ei välttämättä rannalla, mutta ei kovin kaukanakaan. Sen verran maata, että saa keittiöpuutarhan, omenapuita ja marjapensaita.
Unelmissani asuisin mummonmökissä järven rannassa, mutta remontti/huoltotyöt sujuisivat helposti (siis niin, että joku muu tekee ne tarvittaessa). Helppohoitoinen piha. Kävely tai pyörämatkan päässä joku kauppa/kauppa-auto kävisi joskus.
6. Myös vuokra-asuntoja tarvitaan
Suurin osa vastaajista on kiinnostunut omistusasumisesta mutta lähes puolet myös vuokra-asumisesta. Maaseudulle muuttoon voi olla iso kynnys. Kivojen vuokra-asuntojen saatavuus voisi auttaa monia pääsemään kokeilemaan. Lisää vanhoja taloja maaseudun rauhasta vuokralle!
Avovastauksia:
Vuokra-asuminen, mikäli se on erittäin halpaa, muuten omistusasuminen
Olisi hyvä, jos voisi olla jonkin aikaa vuokralla ennen ostopäätökseen sitoutumista.
Koti urbaanissa isossa kaupungissa kuten nyt ja siihen yhdistettynä mahdollisuus vuokrata lyhyemmäksi ajaksi (viikonlopusta pariin viikkoon) rivitaloasunto pikkukaupungissa luonnon ja vesistön lähettyvillä, muttei liian kaukana palveluista.
Voisi olla tavalla tai toisella yhteisomisteinen.
Joku hybridi, viikko-osaketta enemmän aikaa olla pikkukaupungissa, leasingtyyppinen palvelutaso
Väliaikainen asuminen esim viikkovuokralla.
7. Järvikansa on puhunut — ja hei, ei kannata unohtaa jokia!
Eniten halutaan järven äärelle, kun taas meret ja joet ovat lähes yhtä suosittuja. Tuntureille on oma faniporukkansa. Kaikille vesistöt eivät kuitenkaan ole tärkeitä.
Avovastauksia:
Iso puinen, maalaishenkinen omakotitalo. Iso piha eikä naapuria ihan vieressä. Pelto tai järvimaisema, ehkä jopa oma ranta. Pihasauna. Valokuituyhteys on ehdoton etätyöskentelyyn. Yhteisöllistä kyläasumista, juna-asema 10 km säteellä tai hyvä tieyhteys Helsinkiin
Oma pieni talo järven rannalla/läheisyydessä, luonnon ympäröimänä. Naapureita, mutta ei ihan vieressä- siten, että apua olisi saatavilla. Sijainti sellainen, että pääsisi autolla ruokakaupalle ja töihin. Työpaikka pitäisi löytyä- maalaistuminen haaveissa kun lapset aikuistuu, mutta silloinkin olisi vielä työelämää edessä 15–20v.
Oikeastaan melko moderni oma talo isoilla ikkunoilla ja avoimella pohjaratkaisulla. Tämä sijaitsisi jossain pellon reunalla ja naapuri näkyisi jossain kaukana, niin että kiikareilla näkisi. Tonttiin kuuluisi myös pätkä joen vartta ja olisi mahdollisuus pitää muutamaa hevosta ja muitakin kotieläimiä. Työt saisi hoidettua helposti etänä, mutta kasvukauden voisi pitää taukoa tietotyöstä ja keskittyä viljelemään. Vartin ajomatkan päässä olisi kylän keskusta, joka olisi sympaattinen ja kesällä mökkiläisten myötä elävä.
8. Luonnon, maisemien ja rauhan perässä
Kun kaupunkilainen haluaa maalle, ei ensimmäisenä kriteerinä ole hyvät palvelut. Tärkeintä on luonnonympäristö — ja estetiikka. Halutaan sitä mitä isoissa kaupungeissa ei ole. Maaseudulla halutaan myös luoda erilainen elämäntapa; yhteisöllisempi, ekologisempi — ja hitaampi. Kyseessä on monelle elämäntapamuutos. Maaseudun elämänlaatuun kuuluu myös edullisempi asuminen kuin kaupungissa. Toisaalta vain harva haluaa ison kodin, sen sijaan oma tontti on tärkeämpi.
Kuvassa vastaajien mielestä tärkeimmät asiat.
Avovastauksia:
Mahdollisuus isompaan tilaan, myös maisemallisesti. Yhteisöllisyyden kehittäminen, luontoarvot. Suuremmat mahdollisuudet kaikentasoiseen luovuuteen.
Pienten kaupunkien keskustat, paikallislehdet, kylä-kuntosalit, järvet, metsät, hiljaiset terassit, mukavat ja tavalliset ihmiset, maltillisia asioita tavoittelevat ihmiset, kulttuurihistorialliset ympäristöt, vanhat tiet, perinnemuseot, vuoden aikojen vaihtelu.
Turvallisuus ja hidas elämä.
Suoraan ovesta metsään. Koiran kanssa ilman hihnaa lenkille. Eläinvieraat. Lintujen muuton ja vuodenaikojen seuraaminen. Rantasauna ja rauha.
Hitaus, levollisuus. Luonnon läheisyys. Toisaalta huonoina puolina joskus ihmisten kapeakatseisuutta ja ennakkoluulot..
Sen antamat mahdollisuudet luoda yhteisö, innovaatioita, yhteyksiä, keskustelua ja luontoyhteyttä. Verkostoa ihmisistä ja ihmisille.
Luonto, lintujen seuraaminen, lähellä marjamaastot, ampumarata lähellä, toimiva joukkoliikenne, peruspalvelut; ruoka, vaatekauppa, posti, kirjasto, kampaamo, ravintola, pari pubia, yhteisöllisyys
Vähintään hehtaarin tontti tulisi olla, jossa voi toteuttaa oman ruuan viljelyä: permakulttuurin tai jopa metsäviljelyn periaatteiden mukaan. Tontilla voi olla valmiina melkein mitä vaan rakennettua mutta voisi olla mahdollisuus rakentaa jotain pientä uudisjuttuakin. Hyvät yhteydet esim. isommille väylille tai juna-asemalle. Mahdollisuus valokuituun tulisi olla, vierastan mastoja ja viisgee-ajatusta. Haluaisin elää mahdollisimman off-grid vähitellen, eli kaikki mahdolliset kestävät lämmöntuotannon muodot voisi olla tontilla (maalämpö, pieniä tuulimyllyjä, aurinkokeräimiä + omat varastoakut, pellettikattila). Oma kaivo, kuivakäymälät ja kompostointia. Joo, ja sitten pitäisi olla joitakin samanhenkisiä ihmisiä lähellä tai samalla paikkakunnalla — eli yhteisöllisyyttä ehdottomasti.
9. Huonot julkisen liikenteen yhteydet mietityttävät eniten — mutta myös se, miten paikalliset ottavat vastaan
Kun kysyimme mikä maaseutuasumisessa mietityttää, juuri ketään ei pohdituttanut pimeä talvi, tekemisen puute, tai yksinäisyys. Sen sijaan julkisen liikenteen yhteydet ja etäisyys palveluihin herättivät pohdintaa. Myös monipaikkaisen asumisen kalleus, työmahdollisuudet ja maaseutukodin vaatima työn määrä mietityttivät.
Voi ajatella, että uudenlaiset maaseudun liikkumisen ja yhteisöllisen asumisen ratkaisut, sekä valmiit talonmiestyyppiset palvelut voisivat helpottaa muuttamista.
Avovastauksissa moni kertoi miettivänsä miten paikalliset maaseudulla tai pikkukaupungissa ottaisivat tulokkaat vastaan. Löytyykö avarakatseisuutta?
Kuvassa asiat jotka mietityttivät vastaajia kaikkein vähiten.
Avovastauksia:
Kotiin tai mökkiin voi rakentaa kaupunkia ekologisempia ratkaisuja, mutta mietityttää erityisesti se, että kun kaupungissa pääsee kaikkialle kävellen tai julkisilla, niin maalla kaikkialle on mentävä autolla. Olisipa kauppa-autoja edelleen (tai jotakin tilaustyyppisesti toimivia)!
Jos ei sopeudukaan paikkakunnan asukkaiden kanssa elämiseen.
Mietityttää sopeutuminen paikalliseen kulttuuriin — ovatko paikalliset valmiita hyväksymään kaupungista muuttavan, vähän omalaatuista elämäntapaa kehittelevän ihmisen? Tulenko toimeen naapureiden kanssa?
Minulle olisi tärkeää ainakin tutkia autottomuutta, mikä asettaa rajoituksia sijainnille. Vaihtoehtoisesti yhteisautot kiinnostaa.
10. Työ estää muuttamasta
Ylivoimaisesti isoin asia, joka estää muuttamasta on työ. Toiseksi isoin asia on urakehitys, joka sekin liittyy työhön. Sen sijaan ihmissuhteiden ei kovinkaan usein nähdä olevan uuden asumisratkaisun esteenä.
11. Alle tonni kuussa asumisesta
Jos Helsingin kantakaupungissa asuvat maksavat tällä hetkellä asumisesta jopa puolet tuloistaan, maaseutuasumisessa tätä ei haluta jatkaa. Toisaalta suurimmalle osalle hieman alle 1000 euroa kuussa on vielä ihan sopiva hinta.
12. Max 2 tuntia Helsingistä
Kun puhutaan monipaikkaisuudesta, on ymmärrettävää että matkojen toivotaan olevan melko lyhyitä. Helsingin läheinen maaseutu ja pikkukaupungit ovat avainasemassa.
13. Enemmän lemmikkejä kuin lapsia
Maaseutupaikkojen kannattaa muistaa asukashoukuttelussaan eläimet, eikä kertoa vain lapsiperhepalveluista. Vastaajiemme joukossa oli enemmän niitä, joiden kotona asuu eläimiä kuin niitä joiden kotona asuu lapsia.
Avovastauksia:
Jaettu omakotitalo tai vastaava 1–2 lapsettoman aikuisen pariskunnan kanssa, jossa on kaikille tilaa työnteolle ja harrastamiselle. Pihaa sen verran, että on tilaa pienelle kasvimaalle ja koiran temmeltämiseen. Kaupat ja kirjasto lähellä, samoin hevostalli. Helsinkiin pääsisi alle tunnissa.
Suoraan ovesta metsään. Koiran kanssa ilman hihnaa lenkille. Eläinvieraat. Lintujen muuton ja vuodenaikojen seuraaminen. Rantasauna ja rauha.
Yhteystiedot
Citymaalaiset: citymaalaiset@gmail.com
Kiitos kyselyyn osallistuneet, Heinolan kaupunki ja Päijänne-Leader sekä Kansan sivistysrahasta
